• Eventio Group

Jan Vapaavuori: Liikunta- ja urheilujärjestöjen omaehtoisen varainhankinnan rooli kasvaa


Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori toi esiin Eventio Groupin 50-vuotisjuhlassa lokakuussa tärkeää viestiä liikunta- ja urheilujärjestöjen varainhankinnan tulevaisuudesta. Katso koko puheenvuoro videolta.



Olympiakomitea on valtakunnallinen liikunnan ja urheilun yhteinen kattojärjestö, jonka toiminnan tavoitteena on, että suomalaiset liikkuisivat enemmän ja menestyisivät huippu-urheilussa. Olympiakomitealla on 88 jäsenjärjestöä, nk. lajiliittoa, joiden jäsenistöihin kuuluu lähes 9000 liikunta- ja urheiluseuraa ympäri maan. Näille jokaiselle kysymys omaehtoisen varainhankinnan tulevaisuudesta on relevantti, ja omaehtoista varainhankintaa todellakin tarvitaan, tiivistää Vapaavuori.


Jan Vapaavuori | Omaehtoisen varainhankinnan rooli kasvaa tulevaisuudessa
Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori. Kuva: Suomen Olympiakomitea / Janina Pitkänen

Urheilun ja liikunnan piirissä toimii valtavan laaja skaala erilaisia järjestöjä. Sen lisäksi, että määrä on suuri, ovat järjestöjen toimintaedellytykset, historia sekä positioituminen kovin erilaisia. Lajeja ja seuroja on suuria ja pieniä, on kesä- ja talvilajeja, joukkue- ja yksilölajeja, kasvavia ja supistuvia lajeja sekä menestyviä, otsikoissa näkyviä lajeja, kun taas myöskin lajeja, joilla menestystä on vähemmän. Näitä kaikkia yhdistää niiden tekemä korvaamattoman arvokas työ, jolla ne liikuttavat suomalaisia, ja tuovat lasten ja nuorten elämään sisältöä.


Näille kaikille eri lajeille ja seuroille omaehtoisen varainhankinnan tulevaisuus näyttäytyy kovin erilaisena. On hyvä huomata, että vaikkapa menestyneen SM-liigajoukkueen tulokulma varainhankinnan järjestämiseksi on kovin erilainen, kuin esimerkiksi pienemmällä paikkakunnalla toimivan pienemmän lajin näkemys. Näillä molemmilla kysymys on kuitenkin todennäköisesti yhtä relevantti.



Omaehtoisen varainhankinnan rooli liikunnan ja urheilun rahoituksen kokonaisuudessa


Liikunnan ja urheilun rahoituksesta puhuttaessa on tapana lähteä liikkeelle valtion rahoituksesta, ja kysymys onkin varsin ajankohtainen juuri nyt. Kesällä valmistunut Liikunnan talous Suomessa vuonna 2018 -raportti selvittää liikunnan ja urheilun talouden kokonaisvolyymiä ja kuvaa talouden luonnetta liikunnan eri osa-alueilla vuonna 2018. Vaikka koronarajoitukset ovat vaikuttaneet liikunnan ja urheilun rahavirtoihin, ovat monet liikunnan talouden perustekijät pysyneet pandemiasta huolimatta likipitäen samoina, kuin raportin tarkasteluvuonna. Raportti tarjoaa siten hyvät lähtökohdat liikunnan taloudesta käytäviin keskusteluihin.


Valtion liikuntabudjetti on ollut 150 miljoonan euron kokoluokassa. Tänä vuonna summa on lähennellyt jo 160 miljoonaa euroa, kun taas ensi vuonna budjetti putoaa alle 150 miljoonan. Tästä puhuttaessa jää yleensä huomiotta Suomen kuntien yhteenlaskettu liikuntabudjetti, jonka suuruus on laskentatavasta riippuen 500–700 miljoonaa euroa. Kuntien tuki liikunnalle on siis nelinkertainen valtion tukeen verrattuna. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että valtion liikuntabudjetilla avustetaan pääsääntöisesti valtakunnallisia liikuntajärjestöjä, kun taas kuntien budjettien kautta rahoitetaan yksittäisiä seuroja paikallisesti.


Kaikki yhteen laskien julkisen sektorin osuus liikunnan rahavirrasta vuoden 2018 raportin mukaan on kokonaisuutena 750 miljoonan euron luokkaa. Hieman tätä pienempi osuus – n. 600 miljoonaa euroa – tulee yrityksiltä, joka puolestaan jakautuu kahteen keskeiseen erään; työntekijöiden liikuttamiseen, ja seurojen sponsorointiin.


Yrityssponsoroinnin kokonaisarvo Suomessa vuoden 2016 lukujen mukaan on n. 150 miljoonaa euroa. Summa on varsin merkittävä, mutta esimerkiksi Ruotsin vastaavaa lukua huomattavasti pienempi. Ruotsi on Suomea kaksi kertaa suurempi kansantalous, jolloin loogisesti ajatellen yrityssponsoroinnin osuus Ruotsissa voisi olla 300 miljoonan euron luokkaa. Ruotsissa tämä luku on kuitenkin huimat 500 miljoonaa euroa, josta voidaankin vetää erilaisia johtopäätöksiä. Suosituimpina johtopäätöksinä on esitetty, että Suomessa yrityskenttä ei tue, tai sillä ei ole halua tukea liikuntaa ja urheilua yhtä vahvasti, kuin Ruotsissa. Toinen päätelmä on se, että suomalainen liikunta- ja urheiluyhteisö ei ole ollut yhtä hyvä perustelemaan asiaa suomalaiselle elinkeinoelämälle, kuin mitä Ruotsissa ollaan osattu. Sen perusteella voitaisiin ajatella tarjontaa meillä Suomessakin olevan enemmän, jos sitä osattaisiin oikealla tavalla käydä hakemassa.


Yksityisen sektorin osuus liikunnan ja urheilun rahavirroista oli tutkimuksen mukaan n. 600 miljoonaa euroa, joka on hieman vähemmän kuin julkisen sektorin osuus, mutta kuitenkin varsin lähellä sitä. Kolmas ja suurin osuus tulee kotitalouksilta, jotka raportin mukaan vastasivat liikunnan ja urheilun rahoituksesta peräti 1,2 miljardin euron edestä.


Harmaita pilviä julkisen tuen tulevaisuuden yllä


Tällä hetkellä omaehtoisen varainhankinnan tulevaisuudesta puhuttaessa ja suhtauttaessa sitä edellä mainittuihin lukuihin, voidaan todeta, etteivät olettamukset julkisen sektorin tuesta ja sen kehityksestä ole kovinkaan myönteisiä. Akuutti tilanne liikunnan ja urheilun rahoituksessa on seurausta Veikkauksen olennaisesti heikentyneestä tulonmuodostuksesta. Näköpiirissä ei ole, että Veikkausvoittovarat lähtisivät olennaisesti tästä alentuneesta tasosta lähitulevaisuudessa kasvamaan, eikä kovin todennäköiseltä näytä sekään, että valtio tätä tappiota enää täysimääräisesti kompensoisi.


Harmaita pilviä on siis valtion rahoituksen puolla nähtävissä. On syytä varautua siihen, ettei valtion budjetti tule enää jatkossa olemaan totutulla tasolla – muodostui budjetti sitten Veikkausvaroista tai muilla tavoin. Kuntien puolelta arviota tulevaisuudesta on huomattavasti vaikeampi antaa. Kuntatalouden ollessa osa julkista sektoria ja julkista taloutta, ovat haasteetkin siellä samansuuntaiset, kuin valtion talouden puolella. Epävarmuus kasvaa entisestään tulevan soteuudistuksen ja sen tuomien vaikutusten myötä – miten kunnat jatkossa voivat, haluavat ja pystyvät liikuntaa ja urheilua tukemaan?


Laadun ja ammattimaisuuden parantaminen tulevaisuuden vaatimuksena


Kaikesta tästä on varsin vaivatonta tehdä se johtopäätös, että omaehtoisen varainhankinnan tarve liikunnan ja urheilun järjestökentässä tulee kasvamaan. Asiaa on hyvin vaikea nähdä millään muulla tavalla. Tämä on yksinkertaisesti seurausta siitä, että julkisen tuen määrän ei odoteta kasvavan, vaan se saattaa jopa laskea. Toisaalta taas vaatimukset ammattimaisuuden lisääntymisestä ja laadun parantamisesta järjestökentän sisällä kasvavat jatkuvasti, ja asettavat lisää paineita.


Hyvän edunvalvonnan kautta liikunta- ja urheiluyhteisön pitäisikin pystyä vakuuttamaan sekä valtiovalta, että kunnat siitä, että nykyisen tasoinen liikunnan ja urheilun rahoitus voidaan julkisten varojen kautta hoitaa. Tuleva kasvu, laadun parannus ja tuleva ammattimaistuminen suomalaisen liikunnan ja urheilun järjestökentällä tulisi pystyä kuitenkin vastaavasti taas rahoittamaan omaehtoisella varainhankinnalla.


Yhteistyöstä lisähyötyjä ja onnistumisia


Kuten jo todettua, on urheilun ja liikunnan kenttä kovin pirstaleinen, sisältäen lähemmäs 100 lajiliittoa ja 10 000 seuraa. On selvää, että näin pirstoutunut kenttä on jo lähtökohtaisesti varainhankinnan kannalta ongelma. Suuremmat yksiköt voisivatkin varainhankinnan kannalta olla tulevaisuuden suunta, jota kohti kannattaisi tähdätä.


On selvää, että isommilla seuroilla on parempia edellytyksiä harrastaa vaikuttavaa ja onnistunutta varainhankintaa, kuin pienemmillä. Harkitsemisen arvoinen asia voisikin myös lajiliittojen puolella olla strukturoitu, organisoitu yhteistyö sellaisten lajiliittojen kesken, joilla on sukulaisuutta keskenään. Tilanne, jossa useat kymmenet eri lajit, sadat tai jopa tuhannet seurat ja vielä seurojen sisällä eri yksiköt kilpailevat samoista varsin rajallisista markkinoista kukin omalla tavallaan, ei välttämättä johda kokonaisuuden, eikä yksittäisen toimijankaan kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.


Panostusta vaikuttavuuteen ja nettohyötyihin


Tällä hetkellä voidaan yleisesti todeta varainhankinnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden olevan varsin heikkoa, vaikkakin pirstaleisessa, heterogeenisessä järjestökentässä osaaminen ja ammattimaisuus sen osalta vaihtelevat valtavasti. Varainhankinnan kustannuksiin ja hallinnon pyörittämiseen kuluu paljon aikaa ja energiaa. Nettotuotto on usein hyvin heikkoa niin sponsoripuolelta, perinteisen varainhankinnan puolelta kuin lahjoitusrahoistakin. On myös varsin yleistä, että sponsoriyhteistyön piirissä monet sponsoroitavat kohteet osana yhteistyösopimuksia tekevät ja käyttävät paljon resursseja moniin sen tyyppisiin asioihin, joita he eivät muuten tekisi. Varsinainen nettohyöty jää tällöin lopulta isommaltakin kuulostavassa yhteistyösopimuksessa vähäiseksi.


Ajassamme, jossa joka tapauksessa taistellaan niukkuudesta, ja varainhankintaa pitää pystyä parantamaan, on kyse ennen kaikkea nettomääräisten lukujen kasvattamisesta. Varainhankinnan tulee olla aidosti hyödyllistä, ja mahdollistaa järjestöille sellaista toimintaa, mitä se ei muuten pystyisi tekemään, tai jo olemassa olevaa toimintaa suuremmassa laajuudessa. Asiaa tulee tarkastella ennen kaikkea oman strategian ja oman tavoitteiden asettelun tulokulmasta, eikä yhteistyökumppanin toiveiden pohjalta – etenkään, jos yhteistyökumppani sattuu haluamaan jotain sellaista, joka ei ole ominaista, tyypillistä tai tavoitteellista kyseessä olevan järjestön kannalta.


Katseet kohti uudenlaista tulevaisuutta


Varainhankinta on taiteenlaji, jota on vuosien varrella harrastettu kovin monin eri tavoin. Jos jollakin, niin Eventio Groupilla on siihen liittyvää kokemusta, osaamista, näkemystä ja ymmärrystä. Luovuutta, innovatiivisuutta ja tuotekehittelyä tarvitaan myös varainhankinnan puolella ilman muuta ja välttämättä myös tulevaisuudessa. Ei voida jumiutua siihen ajatukseen, että juuri ne varainhankinnan mallit, metodit, tavat ja konseptit, joihin on päädytty, olisivat juuri niitä, joiden kanssa kannattaa tästä eteenpäinkin mennä. Myös tässä asiassa terve, hyvä kilpailu saattaa tuottaa hyvää ja ennen kaikkea mahdollisuuden yksittäisille järjestöille ja toimijoille erottautua olemalla luovempia ja modernimpia, tehden itsensä sitä kautta kiinnostavammaksi ulkopuolisen rahoituksen näkökulmasta.


Koronakriisi avasi uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia


Tarve liikunta- ja urheilujärjestöjen omaehtoiselle varainhankinnalle tulee kasvamaan merkittävästi. Varainhankinnan ammattimaisuutta tulee lisätä, ja siihen liittyvää luovuutta ja tuotekehitystyötä edistää. Positiivinen puoli on se, että tässä ajassa meillä on kaikki mahdollisuudet myös onnistua tässä työssä.


Koronakriisi on herättänyt suomalaisen yhteiskunnan ymmärtämään, miten laajoja ja monipuolisia liikunnan ja urheilun hyödyt ovat. Kun liikunta- ja urheilupaikat laitettiin kiinni, eivätkä lapset päässeet mukaan liikkumisen riemuun, silmämme avautuivat sille, kuinka monipuolisia ja laajoja muitakin positiivisia vaikutuksia liikunnalla ja urheilulla on ennen kaikkea juuri lasten ja nuorten osalta. Terveyshyödyt on ymmärretty jo pidemmän aikaa, mutta niiden lisäksi puhutaan mielenterveydestä, sosiaalisista ulottuvuuksista, ja ylipäänsä siitä, kuinka suuri merkitys liikunnalla ja sen mukanaan tuovalla itsensä kehittämisellä, kaveruuksilla ja yhteisöllisyydellä on lasten kasvun ja kehityksen kannalta.


Kun tämä yhdistetään aikakauteen, jossa muutoinkin yritysmaailmalta odotetaan jatkuvasti vahvempaa yhteiskuntavastuuta sekä osallistumista yhteiskunnan toimintaan eri tavoin, löytyy varmasti myös halukkuutta olla mukana tukemassa liikuntaa ja urheilua. Tätä viestiä tulisikin järjestökentän pyrkiä kehittämään ja viemään eteenpäin.


Vaikka suhtaudun skeptisesti siihen, miten valtiovalta haluaa näissä talkoissa olla mukana, tulee keskustelua, vaikuttamista ja taistelua silti jatkaa. Meidän tulee välittää valtiovallalle viestiä siitä, kuinka laajoja ja monipuolisia liikunnan ja urheilun erilaiset hyödyt yhteiskunnalle ovat, ja kuinka verraten pienistä summista on kuitenkin kyse. Me tarvitsemme tässä ajassa enemmän liikuntaa – emme vähemmän – ja siihen tarvitsemme enemmän sekä julkista että yksityistä tukea. Tilanteessa, jossa omaehtoisen varainhankinnan tarve kasvaa merkittävästi, olisi ainoastaan reilua, että valtiovalta pyrkisi tätä myös auttamaan, ja omalta osaltaan vauhdittamaan ja parantamaan suomalaisen järjestökentän mahdollisuuksia onnistua tässä työssä.


Omaehtoisen varainhankinnan tarve kasvaa varmasti, ja siihen sisältyy myös ammattimaisuuden parantaminen. Ajassa, jossa elämme, on paljon sellaisia elementtejä, jotka tekevät siitä ehkä nyt entistä mahdollisemman ja saavutettavamman tavoitteen. Ennen kaikkea koronakriisin opetukset ja kasvava yhteiskuntavastuun merkitys avaavat tähän myös uusia mahdollisuuksia.



Eventio Groupin tarjoamat varainhankintaratkaisut helposti yhdestä palvelusta. Yhteistyössä Olympiakomitean Suomisport-palvelu.

Eventio Groupin tarjoamiin varainhankintaratkaisuihin voit tutustua Eventio Groupin ja Olympiakomitean Suomisport-palvelun yhteistyösivustolla varainhankinta.fi. Samalta sivulta voit myös helposti ottaa haluamasi ratkaisut käyttöön, tai jättää vaikka yhteydenottopyynnön.

40 views